Hyvinvointiviikko Kampotin maaseudulla

Siem Reapin temppeliseikkailuiden jälkeen palasimme Phnom Penhiin muutamaksi päiväksi lataamaan akkuja ennen seuraavaa pitkää matkapäivää. Pysähtymällä Phnom Penhissä vältimme 11 tunnin bussimatkan suoraan seuraavaan kohteesemme, Kambodzan eteläpuolella sijaitsevaan Kampotiin. Teimme matkan mielummin kahdessa osassa, aikaa kun on. Kampot oli meille ulkokiipeilymahdollisuuksien takia aivan must-see -kohde. Lopulta Kampotin reissusta tuli kuitenkin enemmän kuin kiipeilymatka (tai noh, mun tapauksessa kaikkea muuta kuin kiipeilymatka), kutsuisin sitä enemminkin hyvinvointiviikoksi.

20190827_162631 (2)

Kampotin hostellillamme oli tässä hyvinvointiteemassa ykkösrooli. Kampotin maaseudun rauhassa, hyvin mutaisen ja pomppuisen hiekkatien varrella sijaitseva Bohemiaz niminen hostelli tarjosi nimittäin majoituksen lisäksi myös spa palveluita (jopa sauna löytyi) sekä ylivoimaisesti parasta ruokaa, mitä Kambodzassa vietettyjen viikkojen aikana olemme syöneet. Hostellin vieressä oli ihan mahtava joogastudio, Yoga Barn, jossa kanat juoksentelivat vapaasti joogaajien joukossa (ilmeisesti ihan yleistä Kampotissa, jenkkimies meidän hostellista näytti juuri kuvan, jossa treenaa kuntosalilla kanojen keskellä), ja joka tarjosi tuntejaan kaksi kertaa päivässä. Kyllä keho, mieli ja varsinkin mun jumiutunut selkä kiitti.

20190830_142318 (2)

20190831_105208 (2)

20190830_131244 (2)

20190829_163933 (2)

Meillä on Kambodzassa ollut pienimuotoinen ruokakriisi. Thaimaan herkkujen jälkeen ruoka Kambodzassa ei maistunut oikein miltään. Lisäksi heti ensimmäisen päivän jälkeen saatu ruokamyrkytys sai ruokahalun katoamaan moneksi päiväksi. Koitettiin paikallisten suosimia rafloja, iltatoreja, pikaruokaravintoloja sekä turistiravintoloita, eikä vaan auttanut. Ensimmäistä kertaa elämässä ollaan jouduttu jopa lähettämään ruokia takaisin ja kerran jopa antamaan ravintolan henkilökunnalle puhuttelun törkeästä käytöksestä. Toki ajan kanssa ihan hyviäkin ruokapaikkoja on löydetty, mutta Bohemiaz oli kyllä vertaistansa vailla.

Bohemiazissa ruoka tehdään alusta asti itse. Jopa tortillaletut, paahtoleivät ja granola on täysin itse valmistettuja. Vege- ja gluteenittomia vaihtoehtoja on paljon ja ruoat ovat selvästi ajatuksella ja rakkaudella tehtyjä. Toisin kuin monissa ravintoloissa, täällä ruoka on oikeasti täyttävää. Ihanaa, kun ei parin tunnin päästä ruokailusta tarvitse jo valittaa kamalaa nälkää. Voisin palata Bohemiaziin jo pelkästään ruoan takia.

Mutta ruoka ei ole ainoa seikka, jota rakastin Bohemiazissa. Toinen oli spa hoidot. Spa valikoima oli niin houkutteleva, että ihan valinnanvaikeus iski. Olisin halunnut kasvohoitoihin, kuumakivihierontaan ja manikyyriin. En ole koskaan nimittäin panostanut tällaisiin asioihin, vaikka selvästi kannattaisi. Kasvohoidossa viettämäni tunti oli niin rentouttava ja ihana, että tein itselleni lupauksen raahautua kasvohoitoon hemmoteltavaksi Suomessakin, edes joskus.

Arvostin hostellissa suuresti myös sitä, että siellä ei myyty yhtään muovisia vesipulloja. Sen sijaan, oman vesipullon tai ravintolasta saadun lasin sai täyttää ilmaiseksi vesikanistereista. Näin vältyttiin tekemästä täysin turhaa muoviroskaa. Tämä on sitä nykypäivän vastuullisuutta ja ympäristötietoisuutta, jota voisi toivoa kaikilta hostelleilta.

20190828_105734 (2)

20190829_143917 (2)

Ja sitten se kiipeily. Varasimme Janille Lead Climbing kurssin Climbodia nimiseltä kiipeilyfirmalta. Itselläni meni ehkä vähän pupu pöksyyn, mutta menin sentään katsomaan. Kurssi pidettiin eräässä luolassa jonkin verran Kampotin keskustan ulkopuolella. Jo luola itsessään oli todella kiehtova ja uskomattoman kaunis paikka. Luolan ulkopuolella maassa oli paljon simpukoita vaikka vesistöä ei ollut mailla eikä halmeilla, ja kysellessäni asiasta opas kertoi, että luolan paikalla oli joskus aikoja sitten ollut saari.

20190829_093139 (2)

Lead Climbing on tekniikkana paljon normaalia Top Rope tekniikkaa hurjempi, sillä siinä kiipeilijä on periaatteessa täysin itse vastuussa köysien varmistuksista ja kiinnityksistä matkan varrella. Janin opettelua oli kiehtova ja samalla aika hurja seurata. Koska varmistusköysi kiinnitetään koukkuihin kiipeilyreitin varrella, ja koukkujen välillä on matkaa, voi pudotessa tippua montakin metriä ennen kuin kiipeilijää alempana oleva viimeisin kiinnityskoukku ja köysi pysäyttävät putoamisen. Näin ollen kiipeily korkeilla seinämillä on paljon normaalia kuumottavampaa ja tiedän, että tein täysin oikean ratkaisun jäädessäni vain seuraamaan Janin kiipeilyä. Siinä oli jo tarpeeksi jännitystä kerrakseen. Suosittelemme kyllä Climbodiaa Kampotissa, jos kiipeilemään haluaa. Heillä on reittejä ja kiipeilytoureja myös ihan alottelijoille.

20190829_113738 (2)

20190829_114218 (2)

20190829_110917 (2)

Meidän piti lähteä Kampotista läheiseen rantakaupunkiin, Kepiin, mutta kelit olivat niin huonot, että päätimme taas palata Phnom Penhiin. Turha rantalomalle on rankkasateessa lähteä. Nyt tässä pari päivää pohditaan jatkosuunnitelmia ja täydennetään kirjavarastoja.

Takana on kamala yö meidän Phnom Penhin hostellissa. Meidän lakanat olivat niin likaiset, eikä niitä kokonaan vaihdettu valittaessamme, että jouduimme nukkumaan peittomme (joka sentään vaihettiin puhtaaseen) päällä. Koitettiin tehdä vaatteista ja pyyhkeistä meille uutta peittoa, mutta en nyt menisi kehumaan lopputulosta. Tänään onneksi lakanat tultiin oikein neljän ihmisen voimin vaihtamaan. Ehkä ensi yönä saa sitten nukuttuakin paremmin. On siis toisin sanoen ollut melkoinen paluu maanpinnalle ihanan maaseutuviikon jälkeen.

IMG-20190819-WA0002 (2)

P.S Kampot on matalan riskin malaria aluetta. Kambodzan apteekeista saa malarialääkkeitä ostettua ilman reseptiä 25 dollarin hintaan. Itse ainakin olen Kampot viikon jälkeen aivan täynnä hyttysenpuremia, joten sanoisin että sinne matkaavan kannattaa lääkitystä tai ainakin kunnon hyttysmyrkkyä harkita.